Saint Sulpicen aukiolle kohoavalla helsinkiläistorilla pariisilaisyleisö pääsee tutustumaan tämän hetken kuumimpaan kotimaiseen kärkeen niin taiteen, muodin ja muotoilun kuin musiikin, kirjallisuuden ja kulinarismin aloilta. Mukana on joukko eturivin taiteilijoita ja tekijöitä, omien alojensa maineikkaimpia edustajia.
Mikä on mielestäsi parasta Pariisissa? "Pariisissa viehättää se, että siellä ei tehdä mitään rutiinilla. Kaikki on ajatuksella tehtyä. Ruoka, pukeutuminen, sisustus.. eli sillä, miltä asiat näyttävät tai maistuvat on aina väliä. Pidän siitä, että asiat tehdään aina hyvin. Pariisissa nautin eniten yleisestä oleskelusta katuvilinää seuraten, kävelyretkistä, puistopiknikeistä ja samppanja-tilaisuuksista kollegoiden kanssa... Pariisissa on aina elämää."
Mikä on mielestäsi parasta Pariisissa? "Pariisissa on parasta vain maleksia kaupungilla ja ahmia toinen toistaan inspiroivempia näyteikkunoita... Pariisissa viihdyn pienissä kahviloissa ja nautin ladurée-leivoksista... Pariisissa on kiehtovaa se, että vaikka se on suurkaupunki, hiljenee se viikolla lähes autioksi.. Pariisin hiukan nuhjaantunut, tummasävyinen estetiikka on boheemia rappioromantiikkaa kauneimmillaan."
Puuseppä Kari Virtasen huonekaluissa yhdistyvät nykyaikainen minimalistinen muotokieli, perinteinen puusepäntaito ja materiaalien tuntemus.
Riiko Sakkinen käsittelee taiteessaan kulutukseen ja tavaranvaihtoon liittyviä rakenteita, tavoitteenaan paljastaa neutraaleilta vaikuttavien kuvien ja ilmaisutapojen taakse kätkettyjä koodeja ja merkityksiä.
Suunnittelen ja valmistan tuotteet piensarjatuotantona käsityömenetelmin työhuoneellani Helsingissä. Designin ja laadun korkeatasoisuuden ohella otan huomioon tuotantoprosessin ekologisuuden.
Fiskarsin ruukissa asuva ja työskentelevä teollinen muotoilija Camilla Moberg tunnetaan vahvojen muotojen, kontrastien ja värien käyttäjänä. Hänen tuotantoaan luonnehtii myös voimakas veistoksellisuus.
Chao & Eero Jewel on uusi suomalainen vuonna 2005 perustettu yritys jonka omistavat aviopari Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen. Pariskunta vastaa itse korujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Chao ja Eero ovat työskennelleet korualalla jo vuosia suunnittelijoina ja kultaseppinä.
Makupaloja keramiikasta pieninä sarjoina ja uniikkeina taide-esineinä.
Katja Tukiainen (s.1969) on Helsinkiläinen taidemaalari ja sarjakuvataiteilija.
Olen työskennellyt työhuoneellani vuodesta 1976 valmistaen erilaisia keraamisia käyttöesineitä piensarjatuotantona. Työskentelytilani sijaitsevat maaseudulla pienessä Palojoen kylässä n. puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
Uusix-verstaiden uusiotuotteita koristavat Helsinki-aiheiset printit: raitiovaunu, Helsingin tuomiokirkko ja kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän vasikkateos Joy.
Nounou Design on yritys ja tuotemerkki joka toimii teollisuustaiteen, muotoilun, taiteen sekä taidekäsityön piirissä.
Verso on erikoistunut omaleimaisiin ja korkealuokkaisiin sisustustuotteisiin.
Globe Hope on vuonna 2003 perustettu innovatiivinen suomalainen designyritys, joka kehittyi halusta luoda laadukasta ja ekologista muotia kestävää kehitystä arvostaville ihmisille. Globe Hopen vaatteet ja asusteet on jalostettu jo olemassa olevista tuotteista antaen niille uuden elämän. Uuteen muotoonsa leikatut, ommellut, värjätyt ja painetut tuotteet on suunnattu etenkin tiedostaville edelläkävijöille. Tuotteita valmistetaan mm. vanhoista sairaala- ja armeijatekstiileistä, työvaatteista ja kierrätetyistä kodintekstiileistä.
Asun ja työskentelen idyllisessä Fiskarsin ruukkikylässä. Saarikorpi Design oy:n työtilat on kunnostettu kylän keskellä sijaitsevaan vanhaan keskusnavettaan. Työskentelen korujen sarjatuotannossa muotoilijana ja sen lisäksi valmistan itse uniikkikoruja sekä yksittäisiä pieniä sarjoja.
Kotonadesign on vuonna 2004 perustettu tuotemerkki. Kotonadesign tuotteita ovat värilliset ilmoitustaulut, erilaiset magneetit ja sisustustavarat.
Teen huonekalut ja esineet pitkäikäisiksi ja tyylikkään kauniiksi. Materiaaleina käytän Suomesta saatavia puulajeja sekä tarvittaessa laadukkaita levymateriaaleja. Saarni, vaahtera, loimukoivu ja jalava ovat usein valittuja puulajeja. Niiden voimakas syykuviointi sekä värivaihtelut luovat eksoottisen, suomalaisen vaikutelman. Ulkomaisista puulajeista käytän mm. biboloa, pähkinää ja tammea.
Tony Alfström (1972 Suomi) ja Brian Keaney (1974 Irlanti) perustivat Tonfisk Designin vuonna 1999 vastaiskuksi tylsille tuotteille ja kuluneille ideoille. Alusta asti päämääränämme on ollut, että laatua, käyttötarkoitusta ja estetiikkaa ei tarvitse uhrata voidakseen valmistaa ennennäkemättömiä ja kestäviä ratkaisuja.
Saara Renvall on Helsingissä työskentelevä freelance-muotoilija. Renvallin työt liikkuvat muotoilun eri alueilla, kalustesuunnittelusta taiteen rajapintaa koskettaviin projekteihin. Töillään Renvall pyrkii parantamaan ihmisten päivittäistä elämänlaatua yhdistämällä kauneuden ja käytännöllisyyden.
Mikäli ajatellaan, että taide heijastaa omaa aikaansa, ei ole kovin kummallista että tänä päivänä löytyy taiteentekijä, joka valmistaa sarjatuotetun näköisiä, muovisia esineitä. Teollistunut maailma, joka on tehty muovista, on löytänyt tiensä Jiri Gellerin (s. 1970, Kerava) taiteeseen.
Kuvanveistäjä Kari Cavén (s. 1954) on alun perin koulutukseltaan taidemaalari, mutta innostus öljyväreihin on vuosien mittaan haihtunut. Romua Cavén oli alkanut keräillä jo varhain. 1980-luvulta lähtien hän on työstänyt pääasiassa erilaista sattuman kautta käsiinsä saamaa tavaraa. Työskennellessään Cavén ei ajattele taiteen tarkoitusta, vaan antaa luovuudelle täyden vallan mennä omia polkujaan.
Helsinkiläinen keraamikko ja muotoilija Nathalie Lahdenmäki valmistaa pientuotantona esineitä ruokailuun ja pöydän kattamiseen. Hän suunnittelee keramiikkaa ja lasia myös teollisuudelle. Vuodesta 2002 Lahdenmäki on toiminut lehtorina Taideteollisessa korkeakoulussa.
Janna Syvänojan taiteessa nivoutuvat usein yhteen ihmisen, ja sitä kautta kulttuurin jälkeensä jättämä materiaali ja luonnosta saadut elementit. Hyvä esimerkki Janna Syvänojan taiteesta ovat hänen veistokselliset paperikorunsa.
Marika Mäkelän taide näyttäytyy hänen töidensä, taiteilijuutensa ja elämänsä muodostamana kehityskaarena, jossa eri vaiheet seuraavat toisiaan. Muotokieli, aiheet, värit ja materiaalit ovat kaikessa vaihtelevaisuudessaan ja moninaisuudessaan ilmaisseet vuosikymmenten varrella taiteilijan sisäisiä tuntoja.
Monipuolisen uransa varrella Malka on tehnyt installaatioita, väriin ja materiaalin käsittelyyn perustuvia maalauksia, opettanut sekä tehnyt yhteistyötä yli taidelajirajojen, kuten visualisointeja mm. Kaija Saariahon musiikkiteoksiin sekä pukusuunnittelua ja lavastuksia teatteriin.
Risto Suomi (s. 1951) määrittelee teostensa olevan ikkunoita näkymättömään, immateriaaliseen. Tuota näkymätöntä teokset lähestyvät useimmiten jonkin hahmon tai joidenkin hahmojen kautta. Jänis, hevonen, joutsen ja Suomen omakuva toistuvat monissa teoksissa. Hahmot asettuvat taustallaan olevaan maisemaan, joka on toisinaan viitteellisempi ja toisinaan hahmottuu tarkemmin esimerkiksi rannaksi tai merenseläksi. Tutuista elementeistä rakentuu unenomaisia kuvia, jotakin näkyvälle maailmalle vierasta.
Kirjailijana ja kuvataiteilijana tunnettu Rosa Liksom kuvaa teoksissaan yhtä sujuvasti ja omaperäisesti sekä suurkaupunkien underground-meininkiä että Lapin syrjäseutujen elämää ja ihmisiä.
Taiteilija Tero Laaksonen (s. 1953 Helsingissä) ammentaa teoksiensa aiheet yhteisen kulttuurihistoriamme ehtymättömästä kaivosta. Hänen maalauksissaan esiintyy klassisia, kaikille tuttuja esineitä: antiikin maljakoita, viuhkoja, elementtejä arkkitehtuurista ja tunnettuja hahmoja kuten Samothraken Nike.
Jani Leinonen (s. 1978) opiskeli taidetta Helsingissä, ennen kuin muutti 22-vuotiaana New Yorkiin. Leinonen on sanonut taiteellaan olevan kolme päämäärää: ”Haluan luoda taideteoksen, joka varastetaan museosta ja jota kopioidaan Shanghain piraattimarkkinoilla sekä tulla niin kuuluisaksi, että Damien Hirstin äiti tietää kuka minä olen.”
Kuten niin monet meistä, on Minna Parikkakin aina rakastanut kenkiä ja muotia. Helsinkiläissyntyisen Minnan kohdalla kenkien shoppaaminen ei kuitenkaan yksin riittänyt. Hän huomasi jo 15-vuotiaana, että kengät eivät täyttäneet ainoastaan hänen kaappejaan, vaan myös ajatuksensa: hän halusi suunnitella niitä itse. Nuoren tytön kenkäintohimosta on sittemmin muodostunut kukoistava ja kasvava muoti-imperiumi.
Fokus Fabrikin vuonna 2006 lanseerattu sisutuskangasmallisto on herättänyt mielenkiintoa sekä Suomessa että ulkomailla modernilla skandinaavisella tyylillään.
”Yritän tehdä koruja jotka ovat mahdollisimman persoonallisia. Värikäs, leikkisä ja henkilökohtainen ote ovat minulle tärkeitä kaikessa tekemisessäni. Olen aina ollut kiinnostunut muodista ja toivon, että jokainen löytää oman tapansa ja tyylinsä käyttää korujani – no limits!”
Rinne Niinikoski on suunnittelijaduo, joka pitää Led Zeppelinistä, vanhoista kansanpuvuista, koripallosta, Lauttasaaresta, mustavalkoisista entisajan henkilövalokuvista, Herttoniemen "äijälästä" (työmaaruokala, jossa Nooran ja Pian lisäksi pelkkiä raksamiehiä), kukista, geometriasta, ite-taiteilijoista, kirpputoreista, varieteesta, teatterista ja hyvistä elokuvista.
Alvar "Bonk" Gullichsen (s.1961) valmistui Helsingin Kuvataideakatemiasta taidemaalariksi 1988. Monipuolinen taiteilija tunnetaan kuvanveistäjänä, poptaiteilijana, kuvittajana, muusikkona ja fiktiivisen Bonk Busineksen isänä.
"Parasta Pariisissa on ollut työskentely Cité des Arts'issa grafiikkapajalla ja ystävät, jotka ovat tulleet sen mukana. Pariisissa kiehtovat tietenkin lukemattomat museot, joista Musée Dapper, Musée Guimet, Musée Seita, Musée Cluny ja Centre Georges-Pompidou ovat minulle mieluisia. Lisäksi Pariisissa minua viehättää paikallinen tapa yhdistää ultramodernia ja vanhaa keskenään sekä ravintolat, joiden sisustus ja henkilökunta pysyvät samana."
